Arto Salakka
Passionate Musician and Composer
Kappale 17:
Moodit ja pentatoninen
Seuraavaksi tarkastellaan moodien ja pentatonisten asteikkojen välistä yhteyttä.
Aloitamme lyhyellä katsauksella moodeihin.
Moodit/Kirkkosävellajit ovat Jooninen, Doorinen, Fryyginen, Lyydinen, Miksolyydinen, Aiolinen ja Lokrinen.
Kun asteikon sävelistä muodostetaan sointu perussävelen päälle, voidaan määrittää kunkin moodin luontevin sointutyyppi.
Näin tarkasteltuna kirkkosävellajeista:
-
kaksi edustavat duurisointua,
-
kolme edustavat molliseptimisointua,
-
yksi edustaa dominanttiseptimisointua,
-
ja yksi vastaa m7♭5-sointua.
Seuraavaan taulukkoon olen kerännyt moodien karaktäärisävelet ja niiden vastaavat sontuasteet.
Tästä voit ladata kaavion pdf.nä!
Seuraavaksi tarkastelemme, millaiset nelisoinnut muodostuvat kunkin moodin sävelistä.
Tämä antaa suoran yhteyden siihen, mitä pentatonisia asteikkoja voidaan käyttää moodin yhteydessä.
Jos moodin nelisointu on m7, voidaan soveltaa molli7-pentatonista asteikkoa.
Vastaavasti, jos sointu on dominantti7, käytetään dominantti7-pentatonista asteikkoa.
Tästä voit ladata nämä molemmat pdf.nä!
Edellisestä kuvasta voidaan päätellä, mille sävelille rakennetaan m7-pentatoniset asteikot ja mille taas dom7-pentatoninen asteikko. Alla oleva kaavio kokoaa yhteen nämä suhteet.
Tästä voit ladata tämän taulukon pdf.nä!
ESIMERKKI 1
Tässä kappaleessa kaikki sointukierron soinnut ovat m7-sointuja.
Periaatteessa jokaisen soinnun päälle tulisi soittaa doorista asteikkoa.
Sointukierto muistuttaa rakenteeltaan Maiden Voyage -kappaleen kiertoa.
Tästä voit ladata tämän biisin pdf.nä!
ESIMERKKI 2
Tässä kappaleessa esiintyy myös muita moodeja.
Näin pääset harjoittelemaan moodien vaihtamista sointujen mukaan.
Tästä voit ladata tämän biisin pdf.nä!