Kappale 6: Intervallien tunnistaminen

Miten löytää kitarasta intervallit ja rakentaa niiden avulla pentatoniset asteikot sointujen päälle.

Kitaran otelaudalta intervallien tunnistaminen on tehokas tapa ymmärtää, mitä asteikkoja voit käyttää improvisoinnissa ja sointujen värittämisessä. Kun hallitset intervallit – eli sävelten väliset etäisyydet – löydät mitä molli- tai duuripentatonisia asteikkoja voit soittaa minkä tahansa soinnun päälle.

​

Aloita tunnistamalla soinnun perussävel (root) otelaudalta. Kun tiedät, missä esimerkiksi A-, D- tai E-sävel sijaitsee esim. A-kielillä, voit rakentaa sen ympärille suhteelliset intervallit, kuten pieni terssi, puhdas kvintti tai pieni septimi. Näiden intervallien avulla löydät asteikon, joka sopii kyseisen soinnun päälle melodisesti ja harmonisesti.

​

Esimerkiksi jos sointuna on A-duuri, voit käyttää:

• C#-mollipentatonista asteikkoa (s3),

• G#-mollipentatonista asteikkoa (s7),

• tai F#-mollipentatonista asteikkoa (s6), riippuen halutusta sävystä ja tyylistä.​

Näin intervallien tuntemus toimii siltana sointujen ja asteikoiden välillä, avaten mahdollisuudet rikkaampaan ja musikaalisempaan improvisointiin – oli tyylilajisi sitten rock, jazz, blues tai pop.